*

jyritiimonen

Vapaamarkkinakapitalistin ehdotukset Greenpeacelle

 

Greenpeacen viimeisimmän julkisuustempun myötä - ei, en tarkoita Heidi Hautalan eroon johtanutta Greenpeacen hyökkäystä Artia Shippingin aluksille - ympäristöjärjestö päätti julkaista pidemmän listan toimintatavoistaan ja pyysi, että heille kerrotaan yksikin uusi idea, jota he eivät ole käyttäneet. Vapaata markkinataloutta kannattavana esitän seuraavaksi peräti kolme uutta toimintatapaa heille.

Lähdetään liikkeelle Greenpeacelle ehkä luontaisimmasta vaihtoehdosta. Vastustus Arktisella alueella toteutettavaa öljynporausta kohtaan johtuu siitä, että öljynporaus siellä on riskialtista arktisen ympäristön kannalta. Täten on Greenpeacen mukaan hyväksyttävämpää, että kuluttajat käyttävät öljyä, joka on kerätty turvallisemmista kohteista. Jos tosiaan on niin, että eri öljykenttien ja öljynporauslaitteiden ympäristöystävällisyys on vertailtavissa keskenään, kannattaa Greenpeacen perustaa oman sertifikaattijärjestelmänsä, jolla eri tuotantolaitosten ekologisuus on luokiteltavissa. Tämä johtaa pidemmällä tähtäimellä tilanteeseen, jossa sertifikaattijärjestelmällä voidaan vertailla eri tankkausasemien sekä öljy-yhtiöiden ekologisuuden astetta. Ölyteollisuuden ekologisuutta arvostavat kuluttajat voivat valita tankkausasemansa sertifikaattien perusteella, jolloin ekologisimpien asemien suosio saa öljyteollisuuden kehittämään toimintaansa entistä enemmän ympäristön näkökulmasta - näin ainakin mikäli he eivät tee jo niin. Kyse on siis rauhanomaisesta vaihtoehdosta, jonka avulla öljy-yhtiöt voivat kilpailla siitä, kenellä on ekologisin pippeli.

Greenpeacen kannattaa myös arvioida jokaisen automallin ekologisuuden perusteella ja julkisesti suositella niitä automalleja, joiden hiilijalanjälki on pienin tai minkä kriteeristön he sitten keksivätkään. Sertifikaattijärjestelmän näkyvyyden kannalta yhteystyö autonvalmistajien kanssa on eduksi. Sitä en sitten osaa sanoa, miten kuluttajat suhtautuvat siihen, että esimerkiksi Volkswagenin sivuilla lukee jonkun Golf-mallin kohdalla "Greenpeace suosittelee". Yritystoiminnassa onkin kyse merkittävissä määrin riskienarvioinnista.

Tämän ehdotuksen heikkoutena on kaksi asiaa. Greenpeacen on pilannut maineensa siinä määrin, että öljyteollisuus tuskin olisi halukas käymään keskustelua sertifikaattijärjestelmästä. Tuskin autoteollisuuskaan on sen enempää halukas. Erityisesti arvostetuimpien sertifikaattien myöntäminen ja ylläpitäminen vaatisi mitä todennäköisimmin sitä, että Greenpeace pääsee ihan tuotantolaitoksiin tarkastelemaan toimintaa. Tämä olisi Greenpeacelle varsinainen haaste, koska heidän vapaaehtoisia todennäköisesti kiinnostaa lähinnä kiinnittyä ketjuilla johonkin koneeseen, jotta toiminta pysähtyisi edes hetkeksi.

Ehdotukseni toisena heikkoutena on se, että Greenpeacellä ei ole vaikutusvaltaa öljy-yhtiöiden eikä autonvalmistajienkaan päätöksenteossa. Tästä päästäänkin varsin luonnollisesti toiseen ehdotukseeni: Greenpeace voi ostaa niiden osakkeita. Järjestön satojen miljoonien eurojen vuosittaisilla lahjoituksilla ei saa ostettua kovinkaan isoa osaa kummastakaan teollisuudesta. Olisikin järkevintä kohdentaa varat niihin yrityksiin, joissa Greenpeace kokee vaikuttavuutensa tehokkaimmaksi. Onnistunut sijoitus johtaa siihen, että kansalaisjärjestöllä on enemmän varoja, joilla sijoittaa yrityksiin.

Mikäli Greenpeace ei saa riittävää vaikutusvaltaa yhdessäkään olemassaolevassa yrityksessä niin jäljelle jää kolmas ehdotukseni: perustakoot oman öljyntuotantoyrityksensä tai autotehtaansa. Mikäli Greenpeace kokee, että kuluttajia kiinnostaa ympäristötietoinen toiminta niin eiköhän se löydä asiakkaita omille tankkausasemillensa tai omien autojensa ratin taakse.

Vapaassa markkinataloudessa markkinoiden kehityskulkuun voi vaikuttaa useilla eri tavoilla. Kuluttajina voi vaikuttaa ostamalla niitä tuotteita ja palveluja, jotka vastaaavat parhaiten omia näkemyksiä ja tarpeita. Yhdistyksinä voi vaikuttaa auttamalla rauhanomaisella tavalla joko kuluttajia ostopäätösten tekemisessä tai yrityksiä toimintansa kehittämisessä. Yrittäjinä voi vaikuttaa myymällä tuotteita ja palveluja, joille löytyy kysyntää. Olemme toki vielä kaukana vapaasta markkinataloudesta, koska julkiset tahot vaikuttavat markkinoiden toimintaan. Tästä huolimatta tervetuloa vapaaseen markkinatalouteen, Greenpeace.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Kuulemma Greenpeace on ollut aikoinaan mukana kehittämässä freonitonta jääkaappia, mikä lienee varsin hyvä saavutus. Nykyään kaikki uudet jääkaapit ovat käsittääkseni sellaisia.

Samanlaiseen aktivismiin voisivat nykyäänkin panostaa enemmän. Teknologinen kehitys on yksi parhaimmista keinoista säästää luontoa.

Mikko Kurkela

Jostain TV haastattelusta ainakin sai käsityksen, että greenpeace vastustaa arktisten alueiden öljynporausta pääasiassa siitä syystä, että ihmiskunnan pitäisi pyrkiä pois öljyn käytöstä, eikä niinkään sen takia, että se on riskialttiimpaa kuin muualla. Heidän mukaan olemassa olevat öljyvaratkin ovat jo liikaa ilmastolle, joten uusien varojen hyödyntäminen arktisilta alueilta on käsittämätöntä.

Uuden, greenpeacin arvojen mukaisen, teollisuuden tukeminen on hyvä keino. Ja kaiketi sitä jo tehdäänkin näiden julkisuus tempausten ohella.

Käyttäjän topiassalonen kuva
Topias Salonen

Greenpeace pyrkii kaiken öljynpolton vähentämiseen. Greenpeacen mukaan öljyn polttaminen on epäekologista, ja siten olisi hieman turha sertifioida sitä polttoaineena. Siten olisi myös hölmöä perustaa öljyfirmaa, jonka tarkoitus olisi vähentää öljynkäyttöä. Ja olemassaolevien öljyfirmojen markkina-arvo on niin suuri, ettei Greenpeacella todellakaan ole resursseja ostaa niissä valtaa. Siinä missä Greenpeacen vuositulot ovat muistaakseni siinä 270 miljoonan paikkeilla, ja kattaa koko globaalin järjestön kampanjoinnin, sisältäen esimerkiksi metsäkampanjat, mertensuojelukampanjat, ympäristömyrkkykampanjat ja niin edelleen, pelkästään yhteen öljyfirmaan investoiminen veisi käytännössä kaikki varat, ei toisi tarpeeksi vaikutusvaltaa ja kuihduttaisi Greenpeacelta kaiken muun toiminnan.

Greenpeacella myös on perusperiaatteena olla antamatta millekään firmalle mitään "Greenpeacen hyväksymä" -leimaa. Greenpeace ei halua, että sen mikään yritys hyväksikäyttää sen nimeä markkinoinnissaan. Se vain vahvistaisi ennakkokäsityksiä, että "greenpeace haluaa tienata". Itse asiassa olen huomannut aika monella olevan harhakäsityksen, että Greenpeace sertifioisi jotain, ja tämä on esitetty Greenpeacen kannalta huonona asiana.

"Sitä en sitten osaa sanoa, miten kuluttajat suhtautuvat siihen, että esimerkiksi Volkswagenin sivuilla lukee jonkun Golf-mallin kohdalla 'Greenpeace suosittelee'.

Tämän ehdotuksen heikkoutena on kaksi asiaa. Greenpeacen on pilannut maineensa siinä määrin, että öljyteollisuus tuskin olisi halukas käymään keskustelua sertifikaattijärjestelmästä. Tuskin autoteollisuuskaan on sen enempää halukas."

Sinänsä mielenkiintoista muuten, että kun Volkswagen vastusti EU:n tiukempia päästörajoja uusille autoille ja lobbasi korkeampia päästörajoja, Greenpeace aloitti kaksi vuotta kestäneen kampanjan Volkswagenia kohtaan. Lopputulos? Volkswagen taipui Greenpeacen vaatimuksiin, ja ilmoitti hyväksyvänsä EU:n tiukemmat päästörajat autoille:
http://www.volkswagenag.com/content/vwcorp/info_ce...

Volkswagen tietenkin tiedotteessaan sanoo, että "Volkswagen ja Greenpeace tulivat tähän päätökseen kumpikin itsenäisesti", koska hyvin harvoin yritykset suoraan sanovat, että taipuivat järjestöjen kampanjoinnin takia, vaikka selkeästi sanovatkin neuvotelleensa Greenpeacen kanssa.

Käyttäjän topiassalonen kuva
Topias Salonen

Jatkan vielä:

"Mikäli Greenpeace kokee, että kuluttajia kiinnostaa ympäristötietoinen toiminta niin eiköhän se löydä asiakkaita omille tankkausasemillensa tai omien autojensa ratin taakse."

Kyse ei ole vain kuluttajista, vaan vallankäyttäjistä. Kuten mainitsemastani Volkswagen-esimerkistä tulee ilmi, Greenpeace sai suuren autovalmistajan taipumaan alempiin päästörajoihin. Huomattavasti kalliimmaksi Greenpeacelle olisi tullut perustaa autoyritys, joka valmistaa Volkswagenin korkeapäästöisille autoille kilpailijoita, ja yrittää syrjäyttää Volkswagen.

Tosiasiassa vain on niin, että ihmiset eivät kykene jokaisen valintansa kohdalla tekemään kokonaisvaltaisia arviointeja ja päätöksiä. Maailmassa on niin paljon tuotteita ja palveluita, että kuluttajien on mahdotonta ottaa selville kaikkien vaikutukset kaikkeen. Jos tehdas saastuttaa Kiinassa tietoisesti, on mielestäni selkeästi suurempi vastuu asiasta tehtaalla kuin kuluttajalla, joka ei välttämättä tule edes ajatelleeksi mitä Kiinassa tapahtuu. Yritysten pitäisi ottaa vastuuta teoistaan.

"Olemme toki vielä kaukana vapaasta markkinataloudesta, koska julkiset tahot vaikuttavat markkinoiden toimintaan. Tästä huolimatta tervetuloa vapaaseen markkinatalouteen, Greenpeace."

Mielestäni itse asiassa Greenpeace toimii melko paljon vapaan markkinatalouden mukaisesti. Se ei ota lainkaan rahoitusta julkiselta sektorilta (ja vaikka se periaatteessa voisi ottaa rahaa yrityksiltä, se ei ota rahaa niiltäkään).

Greenpeace on valinnut julkisesta sektorista riippumattoman toimintatavan, ja vapaan markkinatalouden mukaisesti ihmiset tukevat Greenpeacea, koska katsovat sen tarpeelliseksi. Markkinatalouden mukaisesti Greenpeace pystyy toimimaan ilman julkisia varoja, ja on ns. markkinaehtoisesti saavuttanut asemansa. Greenpeace on olemassa sellaisena kuin se on, koska sille on kysyntää.

Käyttäjän topiassalonen kuva
Topias Salonen

Jatkan vielä. Joidenkin talousliberaalien mukaan ympäristövalvontakin hoituisi kaikkein parhaiten jos vapailla markkinoilla toimiva ympäristöjärjestö hoitaa ympäristöasioiden esille tuomisen ja niihin vaikuttamisen. Ja kun markkinoilla (jotka nyt eivät ole tietenkään vapaita) vahvimmaksi ja suurimmaksi valtioista riippumattomaksi ympäristöjärjestöksi muodostuu Greenpeace, niin mikä on markkinoiden reaktio? Greenpeacea ei hyväksytä markkinavoimien kautta kysyntään validisti syntyneeksi järjestöksi. Markkinat usein vastustavat Greenpeacen toimintaa, kiistävät sen kritiikin, yrittävät mustamaalata sitä ja niin edelleen. Jos julkisesta sektorista riippumattomilla markkinoilla pitäisi syntyä se validi ympäristövalvontaa hoitava itsenäinen järjestö, miksei sellaista ole syntynyt? Tai miksei Greenpeacea hyväksytä sellaiseksi? Eivätkö markkinat juuri ole osoittaneet, että toistaiseksi se paras tapa toteuttaa ympäristövalvontaa ja ympäristöasoiden esilletuomista on Greenpeacen tapaan toimiva järjestö? Jos uskoo vapaiden markkinoiden muodostavan parhaan ympäristöjärjestömallin, eikö tällöin pitäisi antaa tiettyä tunnustusta Greenpeacen toimintavatoille?

Nämä nyt tällaisia yleisiä pohdintoja, ei niinkään juuri sinulle suunnattu, koska en tiedä mitä sinä tarkalleen ajattelet vapaista markkinoista ja niillä hoidettavasta ympäristövalvonnasta.

PS. Arvostan muuten hyvin suuresti melko hillittyä ja sivistynyttä tapaasi esittää ehdotuksesi. Olen itse siis Greenpeacelaisia (joskin nyt esittämäni kannat ovat siis omia henkilökohtaisia kantojan), ja yleensä kriittiset näkökulmat tuppaavat olemaan melkoista loanheittoa, siinä missä sinä ihan oikeasti olet kiinnostunut tarjoamaan omasta näkökulmastasi rakentavia parannusehdotuksia.

Toimituksen poiminnat