jyritiimonen

Oikeusministeri esteenä järkevämmälle huumepolitiikalle

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mielipiteet koskien mahdollista hoitorangaistusta huumeidenkäyttäjille (HS 30.12.2012) huolestuttavat. Huumausainepolitiikkaa käsiteltäessä on hyvä päästä eroon niistä virheellisistä mielikuvista, joita artikkelista sai. 

Henriksson totesi, että huumeidenkäytön kriminalisointiin liittyvää estävää vaikutusta ei pidä aliarvioida. Tämä väite on ongelmallinen kahdesta merkittävästä syystä.

Henrikssonin mainitsemaa estävää vaikutusta ei ole olemassa. Tutkimukset ovat osoittaneet kyseisen väitteen vääräksi useaan otteeseen. Yhdysvalloissa 11 osavaltiota päätti dekriminalisoida kannabiksen 1970-luvulla. Muun muassa W.R. Cuskey, L.D. Johnston ja D.A. Maloff ryhmineen osoittivat tutkimuksissaan, että muissa osavaltioissa yhä toteutettu kriminalisaatio ei vaikuttanut kannabiksenkäytön yleistymiseen. Myös Suomessa on havaittavissa, että huumeidenkäytön kriminalisoinnilla ei ole estävää vaikutusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna julkaistu raportti “Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992-2010” osoittaa, että vuodesta 1992 lähtien yhä useammalla suomalaisella on ollut kokemusta kannabiksenkäytöstä ja yleisestikin huumeidenkäytöstä.

Kriminalisaation ilmiselvä haittapuoli jäi oikeusministeriltä kokonaan tiedostamatta. Kriminalisaatio vaikeuttaa huumeidenkäyttäjien elämää tekemällä heistä rikollisia teosta, jolla ei ollut uhria. Rikosrekisterimerkinnän myötä työ- tai opiskelupaikka voi olla vaarassa. Lisäksi työttömien syrjäytynyt asema on lähes taattu. Millä tavalla esimerkiksi Vasemmistoliiton kunnanvaltuutetun mahdollinen rankaiseminen kannabiksenkäytöstä johtuen auttaa häntä hänen tulevaisuutensa kannalta?  Kriminalisaatiosta ei ole mitään hyötyä.

Oikeusministeri Henriksson totesi aiheellisesti, että hoitorangaistuksen kohdalla ongelmaksi muodostuu, maksaako valtio vai kunta. Samainen ongelma on olemassa jo nykyään sillä, kuten uutinen totesi, kunnat kustantavat itse hoidon ja valtio vankilan. Kuntien omassa taloudellisessa intressissä on kuitenkin jo nykyään, että huumeidenkäyttäjät päätyvät mielummin vankilaan kuin hoitoon. Voidaan aiheellisesti kysyä, onko oikein, että valtio keräsi vuonna 2011 alkoholiveroa 1,281 miljardia euroa ja samalla vaatii kuntia kustantamaan itse hoidot.

Nykyistä huumelainsäädäntöä vaivaa valitettava asenteellinen ongelma: huumeidenkäyttäjiin suhtaudutaan rikollisina. Muualla maailmassa on otettu opiksi ja pyritty suhtautumaan huumeidenkäyttäjiin pikemminkin uhreina kuin rikollisina. Portugalissa ymmärrettiin vuosituhannen alussa, että huumeidenkäytön kriminalisointi kuormittaa poliisivoimia, oikeuslaitosta ja vankiloita. Maan parlamentti päätti lähes yksimielisesti - ainoastaan äärioikeisto vastusti - dekriminalisoida kaikkien huumeiden ostaminen, kohtuullinen hallussapito ja käyttö alkaen heinäkuusta 2001. (Korjaus: äärioikeisto ei ollut Portugalin parlamentissa. Joitakin äärioikeistolaisia poliitikkoja lukuunottamatta hyvin harva on vaatinut lain kumoamista.) Maasta löytyi väestöä, joka totesi peloissaan tilanteen pahenevan. Toisin kävi. Muun muassa huumeiden väärinkäyttö puolittui, uusien HIV-tapausten määrä huumeidenkäyttäjien keskuudessa on pudonnut vuodesta toiseen ja yliannostukset huumeista putosi 30 %. Vuodesta 1994 alkaen Sveitsissä on annettu heroinisteille heroiinia maksutta valvotuissa klinikoissa. Vuonna 2008 68% kansanäänestykseen osallistuneista kannatti klinikoiden toiminnan jatkamista. Myös Alankomaissa, Saksassa, Espanjassa, Luxemburgissa, Norjassa, Kanadassa ja Australiassa toimii valvottuja huumeidenkäyttöpisteitä. Kokemukset ovat olleet myönteisiä.

Vaikka kaikki maat eivät ole välttämättä suoraan verrattavissa toisiinsa poikkeavan lähtötilanteen myötä, on meillä runsaasti opittavaa. Vuonna 2011 Suomessa oli huumausaineen käyttörikoksia noin 12 100 kappaletta eli pelkästään käyttörikokset kuormittavat poliiseja ja oikeuslaitosta melko paljon. Tilastot eivät kerro, miten tuomiot jakautuvat eri huumausaineiden kesken mutta yhtenä huumausainerikosten kasvua selittävänä tekijänä pidetään kannabiksen kotikasvatuksen yleistymistä. Voidaan siis olettaa, että dekriminalisoimalla sekä kannabiksen kotikasvatus että käyttö voidaan mahdollistaa niukkojen poliisiresurssien järkevämmän kohdistamisen ja oikeuslaitokset voivat keskittyä olennaisempiin oikeustapauksiin. Samalla kannabista voidaan kasvattaa ympäristöissä, joista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa talojen rakenteille. Dekriminalisoimalla muidenkin huumausaineiden ostaminen, hallussapito ja käyttäminen, poliisien ja oikeuslaitosten kuormitus pienenisi huomattavasti. Kokoomuksen viime vuoden puoluekokouksessa Kokoomusteekkarit esittivät, että selvitettäisiin Portugalin mallin mukaisesti kaikkien katuhuumeiden hankkimisen, hallussapidon ja käyttämisen dekriminalisoinnin vaikutus Suomessa ja keskitytään avun tarjoamiseen huumeidenkäyttäjille. Aloite hylättiin selvin äänin - valitettavasti.

Aloite?
“Huumelainsäädäntö kuntoon – Portugalista mallia

Huumeiden väärinkäytön puolittuminen, yliannostusten määrän väheneminen 30 % ja suonensisäisten huumeiden käytön pieneneminen kolmasosaan. Nämä kaikki ovat seurausta Portugalissa vuonna 2001 tehdystä päätöksestä dekriminalisoida kaikkien katuhuumeiden ostaminen, käyttäminen ja hallussapito. Myynti on yhä kriminalisoitua.

Huumelainsäädännön lieventämistä kritisoineiden pelot eivät ole toteutuneet Portugalissa. Huolimatta muutoksesta maan huumelainsäädännössä Portugalista ei ole muodostunut pyhättöä huumeidenkäyttäjille. Pelko huumeidenkäytön räjähtävästä kasvusta kansalaisten keskuudessa on ollut aiheeton sillä esimerkiksi alaikäisten huumeidenkäyttö on vähentynyt uuden lainsäädännön astuttua voimaan. Tehdyt tutkimukset marihuanan dekriminalisoimisesta (mm. Reinarman 2004) tulivat siihen tulokseen, että dekriminalisaatio ei vaikuttanut huumeidenkäytön yleisyyteen.

Lainsäädäntömuutokseen suhtaudutaan laajalla rintamalla positiivesti. Kaikki Portugalin puolueet äärioikeistoa lukuunottamatta ovat tyytyväisiä uuden lainsäädännön jälkeen kerättyyn empiiriseen tietoon muutoksen vaikutuksista. Laajan dekriminalisaation myötä huumeidenkäyttö Portugalissa on nykyään yksi vähäisimmistä koko EU:n alueella – erityisesti verrattuna niihin maihin, joissa on tiukempi huumelainsäädäntö.

Suomessa hoidon tarjoaminen huumeidenkäyttäjille nykytilanteessa on ongelmallista. Kynnys hakeutua hoitoon on korkea johtuen pelosta saada syyte huumausaineen käyttörikoksesta. Dekriminalisoimalla huumeidenkäyttö helpotetaan huumeidenkäyttäjien pääsyä hoitoon.

Portugalin linja siirsi huumeidenkäyttäjät pois rikosoikeuden piiristä. Muutos on helposti perusteltavissa. Huumeidenkäyttäjiä voidaan pitää lähinnä uhreina eikä rikollisina. Yhteiskunnan on oltava nykyistä myötämielisempi heitä kohtaan ja helpotettava heidän sopeutumista takaisin osaksi yhteiskuntaa. Huumeidenkäytön tuottamat rikosrekisterimerkinnät eivät auta heitä näissä tavoitteissa.

Edellisen perusteella Kokoomusteekkarit ry esittää, että
hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa ministeriryhmää sekä eduskuntaryhmää toimimaan siten, että mahdollisuus Portugalin mallin mukaiseen katuhuumeiden hankkimisen, hallussapidon ja käyttämisen dekriminalisointiin selvitetään sekä keskitytään avun tarjoamiseen huumeidenkäyttäjille.”

Puoluehallituksen vastaus:
“Puoluehallitus ei kannata sitä, että dekriminalisoidaan kaikkien katuhuumeiden ostaminen, käyttäminen ja hallussapito. Puoluehallitus ei katso, että tämä on kestävä tie huumeongelman ratkaisemiseksi.

Johtopäätös siitä, että vapauttamalla huumeiden käyttö, ehkäistään siitä johtuvia ongelmia, on vieras todellisuudelle.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen.”

Vastauksen perusteella on havaittavissa, että Kokoomuksen puoluehallitus tuskin edes luki aloitteen sillä siinä ei vaadittu Portugalin mallin ottamista käyttöön vaan sen soveltuvuuden selvittämistä. Lisäksi aloitteessa perusteltiin varsin selvästi, miksi Portugalin huumelainsäädännön ongelmia vähentävä vaikutus ei ole vieras todellisuudelle.

Mikäli kannabis laillistettaisiin, sitä verotettaisiin samalla tavalla kuin savukkeita (22,50 euroa/1000 kpl ja 52 % vähittäismyyntihinnasta, yksittäisen kannabissavukkeen massaksi arvioidaan 1 gramma), kannabiksen hintahaitarina käytetään vuoden 2010 arvoja (15-20 euroa/gramma) ja kaikki käytettävä kannabis ostettaisiin kaupasta, saisi valtio vuoden 2004 kokonaiskulutuksen alarajan perusteella kannabisverotuloja 13,3 miljoonaa euroa. Kannabissavukkeiden massa vaihtelee 0,25 grammasta 1 grammaan, joten käyttämällä yhden savukkeen massana arvoa 0,25 grammaa ja vuoden 2004 kokonaiskulutuksen ylärajaa, voisi valtio saada kannabisverotuloja jopa 44,6 miljoonaa euroa. Kannabiksen kokonaiskulutuksessa käytetyt arvot perustuvat Pekka Hakkaraisen artikkeliin “Suomen kannabismarkkinat - paljonko pilveä palaa?” (Yhteiskuntapolitiikka 71 (2006):6).

Vaikka kannabista käytetään Suomessa vähemmän kuin Alankomaissa, voi kannabiskahviloissa olla järkeä täälläkin. Tällöinkin olisi mahdollista kerätä verotuloja. Koska Otaniemen ostarilta on lähtenyt useampikin kauppa pois, ehdotan, että valtio mahdollistaa sinne kannabiskahvilakokeilun, josta saatavien tietojen turvin voidaan arvioida kannabiskahvilan järkevyyttä Suomessa. Myös muualla voisi olla kokeilun aikana kannabiskahviloita.

Suomen huumausainepolitiikka on epäonnistunut. Mikäli haluamme, että huumeidenkäyttäjät voivat olla tulevaisuudessa osa yhteiskuntaa, on meidän mietittävä, miten auttaa heitä eikä miten rangaista heitä. Vaikeuttamalla heidän elämää vaikeutamme samalla heidän sopeutumista osaksi yhteiskuntaa.Yliopistoissa toimivat tutkijat ovat tutkineet aihetta varsin paljon. Sopii ihmetellä, miksi valtio edes rahoittaa THL:ää tai yliopistoja, jos valtio ei ole valmis kuuntelemaan niiden asiantuntijoita.

 

Kirjoittaja ei ole ikinä käyttänyt kannabista, vaikka sitä on tarjottu ja kävi jopa Christianiassa. Vaarallisempaa huumausainetta on tullut käytettyä mutta niin tekee varsin suuri osa suomalaisista - eihän Alko muuten pärjäisi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Mitäpä tähän enää lisäämään. Toivottavasti joku muukin kuin minä lukee tämän.

Käyttäjän LeenaLhdesmki kuva
Leena Lähdesmäki

"Heinäkuun 1. päivä 2001 voimaan tullut laki ei tehnyt huumeiden käytöstä laillista. Se kuitenkin pakotti kiinni jääneet käyttäjät rikostuomioistuinten sijaan erityisten riippuvuuslautakuntien eteen.

Psykiatreista, tuomareista ja sosiaalityöntekijöistä koostuneet lautakunnat pohtivat erikseen jokaisen käyttäjän tapauksen ja päättävät jatkotoimenpiteistä. Toimenpiteet taas riippuvat pitkälti siitä, onko henkilö satunnainen huumeidenkäyttäjä vai addikti."

Portugalissa satsattiin huumevieroitukseen ja hoitoon, ei huumeiden vapaaseen käyttöön.

Käyttäjän jyritiimonen kuva
Jyri Tiimonen

Toi onkin dekriminalisaation ja laillisuuden ero. Portugalin uusi linjaus johti siihen, että huumeidenkäyttötapaukset ei käsitellä enää rikosoikeudellisina tekoina vaan huumeidenkäyttäjiin suhtaudutaan inhimillisemmin. Noi lautakunnat voivat olla kehoittamatta hoitoa sellaisille henkilöille, joiden huumeidenkäyttö on kohtuullista. Jokaista ei siis ohjata huumevieroitukseen ja hoitoon. Huumeiden myyminen on yhä laitonta eli poliisit voivat yhä pidättää huumeita myyviä.

Huumeiden hallussapito on dekriminalisoitua vain niiltä, joilla on huumetta enintään kymmenen päivän käyttöä varten.

Käyttäjän KristinaKalliojarvi kuva
Kristiina Kalliojärvi

Kokoomus ei sitten näköjään katso saavansa muuten tarpeeksi nopeasti Suomea raunioitettua, nyt pitäisi saada huumeetkin laillistettua.

Käyttäjän LeenaLhdesmki kuva
Leena Lähdesmäki

On ennenkin Oopiumilla taltutettu kapinoivia kansoja.

Mutta tällaista aikaa harvoin on nähty, että tämä on kaikkien tiedossa mutta kukaan ei halua olla 'epäcool' tai 'kukkahattu'.Luetaan netistä ja ajatellaan että 'jopa on kamalaa mutta ei mua koske'.

Ja coolina oleminen on toki moninverroin tärkeämpää kuin moraalin ja arvojen ja yhteiskunnan terveiden rakenteiden säilyttäminen. (sarkasmia, jos ei joku tajunnut)

Käyttäjän jyritiimonen kuva
Jyri Tiimonen

Mikäli tarkoitat raunioittamisena sitä, että huumeidenkäyttö lisääntyy niin kehoitan perehtymään kirjoituksessa mainittuun “Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet – Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992-2010” -raporttiin. Siinä mainitaan, että jo nykyään huumeiden ollessa laittomia, huumeidenkäyttö on yleistynyt eli Suomi raunioituu jo. Lisäksi muut tutkimukset eivät viittaa siihen, että huumeidenkäyttö yleistyisi esimerkiksi dekriminalisaation myötä.

Kerropa muuten. Jos ainoastaan kannabis dekriminalisoitaisiin Suomessa, käyttäisitkö sitä? Entä jos muutkin huumeet dekriminalisoitaisiin? Käyttäisitkö siinä tapauksessa heroiinia? Tai entä jos pelkästään kannabis tai muutkin huumeet laillistettaisiin. Olisiko sillä vaikutusta sinun huumeidenkäyttöön?

Portugalissa pelättiin huumeidenkäytön räjähtävän. Niin ei tapahtunut. Pelättiin myös huumeturismia. Sellaista ei ilmaantunut.

Kouluissa huumeidenkäyttötilastot olivat vuonna 2006 huomattavasti paremmat kuin vuonna 2001. Noin puolet vähemmän yläasteikäisistä oli kokeillut kannabista, ekstaasia, kokaiinia, metamfetamiinia ja heroiinia vuonna 2006 verrattuna vuoteen 2001. Elinaikanaan 'taikasieniä' tai LSD:tä käyttäneiden osuus oli pudonnut ton viiden vuoden aikana neljäsosaan. Jos tarkoitit tätä Suomen raunioitumisella niin toivon todellakin, että Suomi raunioituu!

Käyttäjän jyritiimonen kuva
Jyri Tiimonen

Puoluehallituksen perustelu oli sen verran häpeällisen heikko, että kävin puhujakorokkeella puolustamassa Kokoomusteekkareiden aloitetta. Puheeni (painotuksia korostettu):

"Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluekokousväki. Puoluehallitus vastustaa aloitetta todeten seuraavasti: 'Johtopäätös siitä, että vapauttamalla huumeiden käyttö, ehkäistään siitä johtuvia ongelmia, on vieras todellisuudelle.' Vaikuttaa valitettavasti siltä, että he ovat lukeneet Kokoomusteekkareiden aloitteesta ainoastaan otsikon.

Aloite ei ole missään tapauksessa vieras todellisuudelle. Aloite mainitsee heti ENSIMMÄISESSÄ virkkeessä huumeiden dekriminalisaation vaikutukset Portugalissa: Huumeiden väärinkäyttö PUO-LIT-TUI, yliannostusten määrä väheni 30% ja suonensisäisten huumeiden käyttö pieneni KOLMASOSAAN. Tämä ilmenee CATO-instituutin selvityksestä, joka minulla on tässä. www.cato.org/pubs/wtpapers/greenwald_whitepaper.pdf

*näytän selvityksen*

Tämä on sitä todellisuutta! Luulin, että Kokoomuksessa ei ole mahdollista käydä heikompia perusteluja kuin puolueristeilyn väittelykilpailussa. Olin väärässä. Valitettavasti puoluehallitus kykenee juuri tähän kyseenalaiseen saavutukseen."

Olin antanut ennen puhetta tutulle useamman kopion samaa selvitystä. Puheeni aikana huomautin, että häneltä saa kopion mukaan mikäli selvitys kiinnostaa. Muutama kävi ottamassa kopion mukaan mutta moni kappale jäi jäljelle. Onneksi sama selvitys löytyy netistä.

Olisin mielelläni kuullut järkiperusteisia vasta-argumentteja mikäli puoluehallituksella olisi ollut esittää niitä mutta ne puuttuivat.

Käyttäjän LeenaLhdesmki kuva
Leena Lähdesmäki

Jos oikeasti lobbaisit huumeistavieroituksen ja päihdehoidon puolesta olisit lähestynyt asiaa tavalla joka olisi ollut poliitikolle vähemmän varma poliittinen itsemurha kuin huumemyönteiseksi leimaaminen.

Mikä sinua estää tekemästä sellaista aloitetta jonka painopiste on sen todistamisella että päihdehoidot, päihdetuomioistuin ja hoitoonohjaus, ja sen merkittävä rahoitus olisivat kansantaloudellisesti merkittäviä tekoja ja todennäköisesti puolittaisi addiktien ongelmat ja määrän?

Miksi hoitoonohjauksen politiikkaa täytyy edellyttää vapaa huumekauppa?

Miksei vain järjestettäisi sitä hoitoa?

Vai onko sittenkin kyse siitä että haluaa itse pössytellä vapaasti taivaan alla ilman huolen häivää?

Käyttäjän jyritiimonen kuva
Jyri Tiimonen

Kokoomusteekkareiden aloite ei edellyttänyt vapaata huumekauppaa sillä Portugalissa huumekauppa ei ole vapaata. Katuhuumeiden myyminen on yhä kriminalisoitua mutta ostaminen on dekriminalisoitua. Täten huumeidenkäyttäjä olisi paremmassa asemassa kuin myyjä mikäli poliisi sattuu paikalle. Mielestäni tämä on varsin olennainen hyöty huumeidenkäyttäjän kannalta.

Jos halutaan ajatella huumeidenkäyttäjien parempaa tulevaisuutta, täytyy ottaa huumeidenkäyttäjien jokainen ongelma huomioon. Pelkkä vieroitus- tai hoitomyönteinen lähestymistapa ei riitä huumeidenkäyttäjille ja mikäli ainostaan sitä puolta lähtisi lobbaamaan poliitikoille ja se onnistuisi, he hyväksyisivät ainoastaan sen osan. Inhimillisempi hoitojärjestelmä ei riitä sille huumeidenkäyttäjälle, joka , jonka työnsaantimahdollisuudet heikkenivät, koska poliisi päätti pidättää ja oikeuslaitos päätti pistää merkinnän rikosrekisteriin. Tämän takia täytyy jo nyt miettiä, mikä on huumeidenkäyttäjien tilanne hoidon jälkeen eli miten he pääsevät työelämään. Toisaalta täytyy myös miettiä niitä kohtuullisesti huumeita käyttäviä, joiden tilanne ei edellytä hoitoonohjausta. En tiedä sitten siitä, miten voi leimautua huumemyönteiseksi jo sillä, että haluaa puhtaasti selvittää, onko jonkun muun maan ratkaisu Suomen olosuhteisiin soveltuva.

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen

Hei Jyri, kirjoittelin itsekin samasta aiheesta jonkin aikaa sitten. Päädyin hieman erilaisiin ratkaisuihin tosin.
Aihe on ilmeisesti niin ällistyttävän emotionaalinen monille, ettei muutosehdotuksia kyetä edes järkiperäisesti prosessoimaan:
http://sokariskorhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12...
Lyhyesti: kaikki päihteet luvallisiksi ja vaativuusluokkiin jaettuna, väärinkäytöstä lähtisi luvat kuivumaan.

Käyttäjän jyritiimonen kuva
Jyri Tiimonen

Vaativuusluokka vaikuttaa ainakin näin ensivilkaisultaan varsin mielenkiintoiselta. Voitko kertoa, minkä tutkimusten perusteella on määritelty noiden eri huumausaineiden väärinkäyttöpotentiaalien suuruus? Esimerkiksi British Medica Journalissa 17.9.2012 ( http://bmjopen.bmj.com/content/2/4/e000774.full.pd... ) määriteltiin 19 eri huumausainetta henkilökohtaisen haitan ja sosiaalisen haitan perusteella. Joukossa ei ollut kirjoituksessasi vaativuusluokkaan A kuuluvia aineita. Siinä ei havaittu mitään selviä rajapintoja, joiden perusteella huumeet voitaisiin luokitella selvästi. David Nutt:n The Lancet -lehdessä 6.11.2010 ( http://download.thelancet.com/pdfs/journals/lancet... ) julkaistu vertaileva tutkimus päätteli, että artikkelisi vaatimusluokka B:ssä oleva alkoholi on jopa vaarallisempaa kuin heroiini ja kokaiini. Järjestykset eroavat molemmissa tutkimuksissa mutta molemmissa kärjen tuntumassa on heroiini, kokaiini, alkoholi ja metamfetamiini. Psilosybiinin luokittelu vaikuttaa varsin heikolta sillä molemmat tutkimukset luokittelevat sen vaarattomimpien huumausaineiden joukkoon.

Lupakirja on ihan mielenkiintoinen ratkaisu mutta en oikein ymmärrä, millä taalla se estäisi huumeidenkäyttäjiä saamasta huumeita mikäli kyseinen lupakirja viedään häneltä pois sillä järjestäytyneet rikolliset olisivat kuitenkin valppaina. On melko todennäköistä, että vaarallisimpian aineiden kohdalla väärinkäyttöriski on muita suurempaa, jolloin on todennäköisempää, että esimerkiksi heroiinia käyttävät lupakirjansa lopullisesti. Tällöin he putoavat pois ehdottamastasi järjestelmästä varsin helposti.

Ehdottamasi valvontapainotteinen toteutus ei välttämättä ole oikea lähtökohta. Byrokratian paisuminen johtaisi tarpeettomiin kuluihin ja hyvää tarkoittava järjestelmä kääntyisi lopulta itseään vastaan.

Käyttäjän SokarisKorhonen kuva
Sokaris Korhonen

Tiedossa on, että luokittelu on haastavaa. Tutkimusta pitäisikin tehdä Suomessa ja luokittelun tapahtua pisteyttämällä kaikki päihteet eri kriteerein, jolloin luokat syntyisivät pisterajojen perusteella.
Poikkeuksen tein etanolin kohdalla sen vaarallisuudesta ja voimakkuudesta huolimatta, koska se on niin yleisessä käytössä.
Psilosybiinin kuten muidenkin psykedeelien turvallinen käyttäminen vaatii hyvät ennakkotiedot aiheesta joten sen takia luokittelin sen kuten tein.

Lupakirjajärjestelmään voitaisiin liittää ilmiantopalkkio, jolloin ilmiantaja saisi aina jonkin minimipalkkion, esim. 500 euroa pidätykseen johtavasta tiedosta + vaikka 10 % takavarikoiten päihteiden arvosta, jotka valtio voisi myydä tietysti edelleen, jolloin järjestelmän ylläpito olisi vaivatonta ja koska kynnys lain rikkomiseen muodostuisi korkeaksi, ei ilmiantopalkkioitakaan joutuisi paljoa maksamaan.

Harvempi käyttäjä kuolisi heroiinin yliannostukseen, jos saatavilla olisi puhdasta ja vahvuudeltaan tunnettua tavaraa. Tällaisesta vaikutuksesta on todisteita niistä maista, joissa on käytössä heroiinireseptijärjestelmä.

Valvonnan tulisi siis olla pääasiassa samaa luokkaa kuin nykyisin etanolilla ja lääkkeillä, ja se, että päihteitä verotettaisiin runsaasti, enemmän kuin kattaisi niistä valtiolle aiheutuvat kustannukset.

Martti Järvinen

Hei, toi kypärä tulee ansioista, eli tarkemmin pitkistä vuosista korkeakoulujen penkeiltä.

Käyttäjän OlliJuntunen kuva
Olli Juntunen

Kirjoitit, että "Maan parlamentti päätti lähes yksimielisesti - ainoastaan äärioikeisto vastusti - dekriminalisoida kaikkien huumeiden ostaminen, kohtuullinen hallussapito ja käyttö alkaen heinäkuusta 2001."

Tuolloin parlamentissa ei ollut ainuttakaan äärioikeiston edustajaa. Oikeistolaisin puolue parlamentissa oli Kansanpuolue, joka on tyypillinen keskustaoikeistolainen puolue ja Kokoomuksen kanssa jäsenenä International Democrat Union nimisessä konservatiivipuolueiden yhteistyöverkostossa.

Käyttäjän jyritiimonen kuva
Jyri Tiimonen

Kiitos huomiosta! Muistin taustamateriaalin sisällön väärin sillä siellä todettiin seuraavaa: "Notably, decriminalization has become increasingly popular in Portugal since 2001. Except for some far-right politicians, very few domestic political factions are agitating for a repeal of the 2001 law." (Cato'n raportin Executive Summary -osiossa sivulla yksi) Täten siis joitakin äärioikeistolaisia poliitikkoja lukuunottamatta hyvin harva puolue vaatii kyseisen lain kumoamista.

Toimituksen poiminnat